Siitä on nyt vuoden päivät kun itse palasin Aurinkorannikolta Fuengirolasta Suomeen perheeni kanssa. Olimme saaneet viettää upeat kolme kuukautta Espanjan lämpöisen auringon alla; minä harjoittelussa Aurinkorannikon Suomalaisessa seurakunnassa, kaksi perheemme murkkua Aurinkorannikon Suomalaisessa koulussa ja mieheni vuorotteluvapaasta nauttien.
Ennen lähtöämme, sen aikana ja tasaisin väliajoin Suomeen palattuamme, olen lukenut uutisia siitä, kuinka paljon Aurinkorannikolla on suomalaisia alkoholin suurkuluttajia. Totta, onhan heitä; mutta kun Suomessa lukee uutisia voi saada ehkä väärän kuvan. Mercadonan kulmalla parveilevista alkoholinkuluttajista suurin osa ei ole suomalaisia. Itseasiassa törmäsin alkoholiongelmaan vähemmän kuin olin mediasta saamieni tietojeni perusteella kuvitellut.
Totta kuitenkin on, että ongelma on todellinen ja että muutama vuosi sitten kokeilussa ollut suomalainen sosiaalityöntekijä on ollut hyvä juttu. On kuitenkin muistettava, että ketään ei voi auttaa väkisin. Mikäli Jeppe haluaa juoda Aurinkorannikolla halpaa viiniä, niin Jeppehän juo. Tämän tosiasian keskellä Aurinkorannikolla useat vapaaehtoiset ja seurakunnat tekevät upeaa työtä.
Tässä linkki Iltasanomissa olleeseen viimeisimpään juttuun http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1430358963531.html . Linkissä kerrotaan mm. kuinka suomalaisia kerjäläisiä on nyt Fuengirolassa; vuosi sitten törmäsin enemmänkin paikallisiin kerjäläisiin sekä jonkin verran englantilaisiin kerjäläisiin.
Mitä mieltä Sinä olet? Kuuluisiko Aurinkorannikolla olla oma suomalainen sosiaalityöntekijä?
Helena S.
